Yllätysten yö

Käytin eilen puoli 12 maissa illalla Ettaa pisulla. No siinä kun tepasteltiin pihamaalle niin siinähän törrötti pupujussi keskellä pihaa. Etta ei pupua ensin huomannut ja pupu luikki livohkaan. Sitten aloin ihmetellä miksi Etta alkoi nuuhkutella maata tavallista kiivaammin. No sehän sai vainun! Annoin sen seurata jälkeä ja ei menny kauaa, kun pupu näkyi jo noin 100m päässä pyörätiellä. Lähettiin puppelin perään ja päätin, että annetaan nyt koiralle siimaa ja lupa jahdata jänistä niin kauan kuin haluaa. Etta oli hihnassa ja jahtasi jänöä huippuvauhdilla enkä ite meinannu pysyä perässä. Hihna oli tapissa koko ajan. Väiski vemmelsääri oli kuitenkin nopea ja luikki piiloon johonkin pihamaalle, josta ei viitsitty sitä enää jäljestää. Etasta kyllä huomasi, että se oli tosi innoissaan hommasta. Riistavaisto alkaa heräilemään. Varokaa citypuput!

Synttärit lähestyy!

Näin se on, meikätyttö täyttää vuosia heinäkuussa! Ikinä en ole synttäreitä viettänyt, mutta nyt vietän. Näitin nukkuessa puolille päivin ehdin miettiä kaikkia kivoja asioita, mitä lahjoiksi toivoisin. Laitan toiveeni tähän ja mahdolliset hankintapaikat, ettei kenelläkään olisi hankaluuksia lahjusteni löytämisessä.

Toive nro 1 - uusi ruokakuppi. Tarvitsen tätä, sillä on hyvin vaikeaa syödä kokonaista kananmunaa pyöreäpohjaisesta kupista. Ja onhan tämä hauska. Siihen on kirjoitettu lentäviä lauseitani. Näitä kuppeja löytää esimerkiksi Mustista ja Mirristä. Eli täältä. Nisin mielestä en tarvitse tätä, enkä muutenkaan yhtään mitään uutta. Näiti on onneksi aina puolellani ja hankkii minulle melkein kaiken mitä tarvitsen!

Toinen toiveeni on... PENTUJA!!! Olen raskaana, mutta pennut eivät vain tule ulos. Olen niitä odotellessa salaa hoitanut lelujani, mutta eihän ne ole sama asia kuin oikeat pikkupallerot. Näitillä ja nisillä menee hermot, kun toteutan hoivaviettiäni ja sen vuoksi leluni viedään minulta pois. Joten haluan pentuja. Ihan sama onko se pentu oma vai jonkun toisen, kunhan saan hoitaa sitä!

Kuten nokkelimmat kuvasta lukevat, kolmas toiveeni on saada tavata herra tai rouva Supikoira. Olen kuulemma joskus alaikäisenä (n. reilun 2kk ikäisenä) tavannutkin kyseisen lajin edustajan, muttei minua kiinnostanut. A) se haisi pahalta, B) se oli kuollut, C) oli pimeää ja märkää ja D) minua väsytti! Ei näitiäkään koskaan kiinnosta mikään, jos sitä väsyttää tai on nälkä. Ei siis minuakaan! Olen viimeaikoina käynyt tutkimassa metsiä ja nähnyt supikoirille tarkoitettuja leikkimökkejä, joita näitin veli Aleksi niille on rakennellut. Valitettavasti yhtään supikoiraa ei ollut leikkimässä. Aleksi aina kertoo, kuinka on saanut supikoiria kiinni, mutta enpäs ole minä nähnyt yhtään pörrökaveria vielä! Eli Aleksi: Katsoppas nyt tuota kuvaa ja erityisesti supikoiraa ja sen jälkeä. Tuo minulle supi! Tai laita edes pakkaseen, että nään sen kun tulen seuraavan kerran käymään. Supikoiria löytää metsistä. Jos supea en saa, niin käy minulle jäniksen papanakin. Ne on niitä pieniä pyöreitä, joita löytää maasta ja ne maistuvat hyvältä!

Tässä oli kuumimmat toiveeni. Tärkeä päivä on 21.7, joten nyt hopihopi hankkimaan lahjoja maailman ihanimmalle Epsulle!

Vesipeto

Painiminen on kivaa!

Painiminen on yks minun lempipuuhista. Mutta tartten aina sopivan kaverin. En kelpuuta mitään jättimonstereita. Mäykyt ja terrierit on hauskimpia! Aiemmin viikolla käytiin koirapuistossa ja sieltähän löytyi sopiva kaveri. Painittiin varmaan puoli tuntia putkeen! Kuuma tuli, kun on ollut niin helteistä. Yhtenä aamuna jahtasin ehkä vähän myös tuossa meidän lähellä olevalla mäellä pikku pupusia. Sovitaan että ne oli "naapurin Penan pupuja", jotka leikkii minun kanssa muutenkin. En siis tietenkään jahtaa villejä pupuja metsästysajan ulkopuolella :-----)

Yks minun parhaista kavereista on meidän talon alakerrassa asuva pitkäkarvainen mäykkypentu Janika. Sen kanssa on hauska telmiä mutta koska se on minua paljon pienempi (5kk vanha), en tietenkään ihan tosissani väännä. Välillä se repii minun korvia :) Mutta pitäähän pikkumäykynkin saada leikkiä! Ja revinhän minäkin aikoinaan veljeni Columbon korvia >:) Eilen käytiin Näsijärven rannalla vähän polskimassa ja kotiin tullessa törmättiin Janikaan niin eihän siinä malttanut sisälle mennä. Seuraan liittyi myös naapurin kettuterrieri Heta.

Koppi!

Viime viikonloppuna matkustettiin taas pohjoiseen Valsun yo-juhliin. Lisäksi piti tietenkin käydä snifuttelemassa kaikki muutkin tärkeät paikat. Automatka oli aika kuuma (vois sen ilmastoinnin hankkia!) mutta onneksi välillä tuli ukkoskuuroja niin autokin viileni vähän. Metsässäkin käytiin tuuhistelemassa. Harmi, ettei supiloukussa ollut mitään mutta metsässä oli muuten mukavaa juoksennella. Nisin kotona takapihan terassin laudoituksen alla oli jotakin mielenkiintoista, joten päätin kaivaa sinne reitin! Välillä piti käydä haukkumassa naapurista tullutta parta-mörköä. Tapsa-pappa oli tehny mulle oman kopin! Kotimatka menikin sitten uudessa kopissa makoillessa. Siinä on tietysti parkettilattia, kuten pitääkin. Kotona se laitettiin parvekkeelle ja käynkin siellä aina välillä jyrsimässä kattoa :) Alla kuvia reissulta.

Syön keppii

Metsässä

Tarkistan tontin rajat. Hyvältä näyttää.

Fiuuuu!

Tarkistetaan nyt tämä kukkapuskakin

Kuuma!

Ja hommiin.

Menin koppiin jo rappukäytävässä. Huom. katto ei ollut päällä vielä tässä vaiheessa.

Mökille!

Toissaviikonloppuna päästiin vierailemaan Annin ja Ekin mökillä Nokialla. Parasta reissussa oli, että sai vipeltää vapaana, uida ja syödä massun täyteen. Omien eväiden lisäksi "Eki-pappa" syötti mulle entrecoteeta! Seuraava päivä menikin sitten aikalailla nukkuessa :)

Näiti opetti minua noutajaksi! Osaan noutaa keppejä, käpyjä ja kiviä vedestä. Laiturilta en lähde noutamaan, sillä vain tyhmät hyppää tuntemattomaan veteen. Tonttia tutkiessani löysin tieni samanlaiseen grillikotaan kuin Arpelassa. Grillikodasta vainusin porotokan ja haukuin niitä pirulaisia. Ihmiset väitti niitten olevan taljoja, mutta poroilta ne minun mielestä haisi!



JAU!



Kaislikossa suhisee

Olin myös hengenpelastaja. En ole ikinä nähnyt nisiä uimassa.

Tässä etsin entrecotelle hyvää piilopaikkaa.

Ja tässä maistelen löytämääni kala-aarretta.